Järjestötoiminnan kehittäminen

Ensimmäisenä tutustuimme Vetovoima-hankkeeseen. Hankkeen menetelmänä toimi valmentaminen, toisella termillä sparraaminen, jonka avulla järjestöt kehittivät omaa toimintaansa. Yksi hankkeen tärkeimmistä vaikutuksista oli vuorovaikutuksen lisääntyminen.

Valmennuksessa oli mukana 11 eri organisaatiota sekä viisi valmentajaa. Hankkeen aikana järjestöt tekivät myös keskenään yhteistyötä, jotta toiminnan kehittäminen olisi moninaisempaa. Hankkeen toteutumisen mahdollistamiseksi oli tärkeää sopia toiminnan yhteiset pelisäännöt hankkeen tasavertaisuuden vuoksi.

Toiminnassa tarkoitus oli saada valmennettavat itse pohtimaan ja oivaltamaan ratkaisuja ongelmiin. Näin ollen valmentaminen ei ollut valmiiden vastauksien ja ratkaisuehdotuksien antamista vaan pikemminkin kysymysten asettamista ja kyseenalaistamista. Toiminnan kehittämismenetelmänä valmennukselta edellytetään muiden ihmisten ja mielipiteiden arvostamista, tavoitteita tukevaa keinovalikoimaa, ryhmän voiman ja osaamisen ymmärtämistä, jokaisen yksilön vastuun merkityksen ymmärtämistä sekä vahvaa luottamusta.

Jokainen järjestö asetti itselleen omat kehittämistavoitteet, joiden saavuttamisessa sparraaja auttoi. Tavoitteiden saavuttamista arvioitiin kymmenen kuukauden aikana neljässä eri tapaamisessa, joissa sovittiin seuraavat välitavoitteet ja toimenpiteet. Tapaamiset sisälsivät mm. ryhmä- ja parityöskentelyä, vertaissparrausta sekä ryhmäkeskustelua.

Yksi hankkeessa olleista järjestöistä oli Pelastakaa Lapset ry. Vetovoima-hankkeeseen lähteminen innosti järjestöä sekä huojensi sen työntekijöitä. Järjestönä he huomasivat, että muuallakin on havahduttu pohtimaan, miten saada lisää jäseniä ja kuinka tukea vapaaehtoisten jaksamista. Valmentajan kanssa muodostetut tavoitteet tukevat järjestön uuden strategian tavoitetta Yksi yhtenäinen Pelastakaa Lapset, johon on sisällytetty vapaaehtoisten innostaminen, jaksaminen ja toimintaan sitoutuminen sekä jäsenmäärän kasvu.

Leena-Kaisa Pantsu Pelastaa Lapset ry:stä kertoo, että he ovat saaneet valmennuksesta konkreettisia neuvoja, toimintatapoja ja ideoita, joita he ovat voineet hyödyntää kukin omassa työssään. Hankkeen myötä järjestö sai lisää valmiuksia muuttaa jo olemassa olevia toimintatapoja tarpeen mukaan.

Mari Niemi-Saari "Vetovoimaista menoa" s. 17-19. Lehdessä  Nuorisotyö 5/2015.

Hankkeiden lähtökohtia ja tavoitteita

Kolmessa käsittelemässämme sosiaalialan hankkeessa olemme perehtyneet samoihin teemoihin. Tässä tekstissä käymme läpi jokaisen hankkeen kohdalla niiden perusideat ja tavoitteet, jotka ovat kaikissa hankkeissa erilaisia. Jokaisen hankkeen taustalla oli jokin tarve, minkä takia hankkeita lähdettiin kehittämään eteenpäin.

Moppi

Ensimmäisenä meillä on mielenterveys- ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden perhekuntoutushanke Moppi. Moppi on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Nuorten Ystävät ry:n hallinnoima hanke. Hankkeen kuntoutuksen tavoitteena oli ennaltaehkäistä lasten huostaanottoja vahvistamalla perheen omia voimavaroja ja kykyjä huolehtia lapsistaan perhekuntoutuksen, päihdeterapian ja mielenterveystyön yhteistyöllä. Hanketyöntekijät tarjosivat avo- ja intensiivikuntoutusta perheille, joissa oli mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaa siinä määrin, että perheiden lasten terveys ja kehitys olivat vaarassa. 

Hankkeen työntekijät lähettivät kuntien sosiaalitoimesta vastaaville henkilöille kyselyn, jossa kerrottiin projektin alkamisesta ja pyydettiin vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyivät mielenterveys- ja päihdeongelmaisiin lastensuojeluperheisiin. Kyselyyn vastanneet työntekijät arvioivat asiakkainaan olevien mielenterveys- ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden määrän. Arvion mukaan sosiaalitoimen asiakkaina lokakuussa 1999 oli 0-1.92% kunnan asukkaista. Näistä asiakasperheistä enemmän kuin puolet oli lastensuojelun asiakkaana. Tilastollisesti tarkastellen Pohjois-Karjalan maakunnassa ja koko Itä-Suomen läänissä oli suhteellisesti enemmän huostaanotettuja lapsia/nuoria kuin Suomessa keskimäärin. Moppi-hankkeen palveluihin suhtauduttiin myönteisesti ja hintaa pidettiin kohtuullisena.

Perheet vahvemmiksi

Toisena meillä on Perheet Vahvemmiksi-hanke, joka liittyy valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen.  Palmuke-hanke oli palvelurakenteen muutos ja henkilöstön kehittämiseen liittyvä hanke. Palmuke-hankkeen tavoitteena oli kehittää voimavarakeskeisiä menetelmiä, verkostosuuntautunutta työotetta ja ylisektorisia palvelurakenteita. Palmuke-hankkeen kautta nousi idea hankkeesta, jossa kohteena olisivat huostaanotettujen lasten vanhemmat ja heidän kuntoutumisensa työelämään. Vuosien kuluessa idea laajeni koskemaan lastensuojelutyön asiakasperheitä. Hämeenlinnassa toteutettiin koulutoimessa huolikartoitus, jonka tulosten perusteella opettajat tunsivat tarvitsevansa muiden tahojen tukea. Todettiin asiakastilanteen käsittelemisen kokonaisvaltaisesti olevan erittäin hankalaa, sillä toiminta oli erittäin sektoroitunutta. Sektoroituneen palvelujärjestelmän heikkouksien paikkaamiseksi sekä perheiden ongelmien kasaantumisen ja niiden ylisukupolvisten siirtymisen estämiseksi nähtiin tarve muuttaa toimintaa.

Vuonna 2003 perusturvalautakunnan toiminnallisiin tavoitteisiin kirjattiin sitoutuminen lastensuojeluperheiden vanhempien kuntoutusmahdollisuuksien luomiseen, josta syntyi Perheet Vahvemmiksi-hanke. Hankkeen tavoitteena oli verkostotyön avulla turvata työttömien moniasiakkuusperheiden kuntoutusta edistävät palvelut ja näin estää ylisukupolvista pitkäaikaisasiakkuutta. Tähän tavoitteeseen kuului työttömien, lähinnä lastensuojelupiirissä olevien vanhempien kasvatusvastuun tiedostaminen ja vahvistuminen vanhemmuudessa oman kuntoutuksen kautta. Toisena tavoitteena oli verkostokonsultaatiomenetelmien arviointi ja kehittäminen sekä dialogisten yhteistyömenetelmien vakiinnuttaminen. Tavoitteessa pyrittiin luomaan asiakaslähtöinen, dialoginen työmalli sekä vakiinnuttamaan yhteistyömenetelmiä, joiden avulla estetään ja vähennetään useiden ongelmien kasaantuminen samaan perheeseen. Kolmas tavoite oli sosiaalisen raportoinnin oppiminen. Tämä tavoite perustui laadullisen tiedon tuottamiseen asiakastyöstä kunnalliseen päätöksentekoon ja muille vaikuttajille. Työntekijän perehdytys sosiaalisiin ongelmiin ja niihin liittyvään hiljaisen tiedon raportointiin lisää palveluista päättävien ja järjestävien tahojen tietoa palveluiden järjestämiseksi ja asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. 

Saaristoseikkailu

Kolmas hanke meillä on Saaristoseikkailu, vapaa-ajan kehittämishanke perheryhmäkodissa. Hanke keskittyy pääkaupunkiseudulla toimivaan Perheryhmäkoti Myötätuuleen. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli tarjota Myötätuulen asiakkaille vapaa-ajan virikkeitä seikkailun muodossa. Hanke toimi tilaustyönä, joten oli olennaista ottaa huomioon tilaajan omat tavoitteet. 

Hankkeen toteuttajien kokonaistavoitteena oli tarjota kehittämisideoita Perheryhmäkoti Myötätuulen vapaa-ajantoimintaan. Tavoitteet olivat jaettu kahteen osaan: seikkailullisiin sekä tiedonhankinnallisiin. Seikkailun tavoitteina oli antaa esimerkkejä hyvin suunnitellusta ja toteutetusta seikkailutoiminnasta. Tiedonhankinnan tavoitteena oli kerätä tietoa vapaa-ajantoiminnan kehittämiseksi Myötätuulen työntekijöiden ja lasten/nuorten ideoista. 

Tilaajan tavoitteet olivat vapaa-ajantoiminnan kehittäminen, joka tukisi oppimista. Tavoitteena oli, että toiminta monipuolistuisi ja lapset/nuoret saisivat positiivisia elämyksiä. 

Lähde:

Kaikko, K. 2004. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden perhekuntoutushanke Moppi. Nuorten ystävät Ry. 

Lehtinen, J. & Säilä, S. 2004. Saaristoseikkailu- vapaa-ajan kehittämishanke perheryhmäkodissa. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Nieminen-Kurki, T. 2006. Perheet Vahvemmiksi-hanke. Hämeenlinna: Offsetkolmio.

Hankkeiden toteutus

Jokaisessa kolmessa käsittelemässämme hankkeessa oli erilainen toteutus tapa. Hankkeiden toteutus perustuu hankesuunnitelmaan, johon on kirjattu tarvittavat tiedot hankkeen toteutumiseksi. Hankkeiden toteutumista tarkastellaan työskentelyn aikana esimerkiksi palavereissa. 

Moppi

Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden perhekuntoutushanke Moppi toteutettiin kahdella eri kuntoutusmuodolla, perhekuntoutuksena sekä kotikuntoutuksena. Mopin toimintaan sisältyi myös näiden kahden kuntoutusmuodon lisäksi perhetilanteen arviointi ja lasten tapaamispaikkaan liittyvät palvelut. Hankkeen aikana huoneistoja tarvittiin myös kriisiasumiseen.

Perhekuntoutus toteutettiin neljän työntekijän työpanoksella, joista kaksi oli vakinaista ja kaksi tuntityöntekijää. Hankkeella oli käytössään neljä kerrostaloasuntoa, joista varsinaiseen perhekuntoutukseen oli varattu kaksi huoneistoa. Moppi-hankkeessa perheiden kuntoutus voitiin järjestää samassa paikassa, samanaikaisesti. Kuntoutukseen tuloon ei tarvittu erillistä, diagnosoitua sairautta, vaan toiminta perustui palvelun ostajan ja asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Perhekuntoutuksessa toiminnan tavoitteena oli löytää yhdessä perheiden kanssa uutta elämisen ideaa, suuntaa ja sisältöä. Kuntoutus tapahtui toiminnallisuutta ja puhetta käyttäen. Pyrkimyksenä oli saada perheen tilanne sellaiseksi, että kotiutuminen helpottuisi ja aikaansaadut myönteiset asiat vahvistuisivat. 

Perheet jotka eivät voineet syystä tai toisesta johtuen tulla asumaan kuntoutusasuntoihin, saivat kuntoutuspalveluja heidän omiin koteihinsa. Kotikäynneillä työntekijät saivat nopeammin monipuolisemman kuvan tilanteesta kuin pelkillä toimistokäynneillä. Kotikäynneillä keskusteltiin saman tyyppisistä asioista kuin internaattikuntoutuksessakin. Kotona, että Mopin omissa kuntoutustiloissa hyödynnettiin päivittäisiä tilanteita. Niiden kautta avautui perheen normaali arki ja niissä esiin tulleet pulmat ja ratkaisut. Arki oli kuntoutuksessa hyvin merkityksellinen asia.

Perheet vahvemmiksi

 

Perheet vahvemmaksi-hanke toteutettiin Hämeenlinnan seudun työvoimapalvelukeskuksen alaisena 1.12.2003-31.12.2005. Hankkeessa työskenteli projektikoordinaattori, projektityöntekijä, hankkeen vastuuhenkilö sekä ohjausryhmä. 

Hanke rahoitettiin hyvin pitkälti syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin varatuista määrärahoista. Tämä avustus kattoi 73% arvioiduista kustannuksista.

Hankkeeseen lähdettiin kartoittamaan osallistujia sosiaaliasemien listoilta, jotka tarvitsivat apua. Markkinointia järjestettiin sähköpostitse sekä kasvokkain. Markkinoinnissa olennaisina yhteistyökumppaneina olivat sosiaalityöntekijät, jotka kertoivat hankkeesta asiakkailleen. Työntekijöiden kautta hankkeeseen saatiin ensimmäisen vuoden aikana eniten osallistujia.

Hanke koostui 19 asiakasprosessista, jotka koostuivat yksinhuoltajaperheistä, kahden vanhemman perheistä, sekä jälkihuoltonuorista. Prosessin alussa asiakkaiden huolia kartoitettiin ja sen jälkeen tehtiin työskentelysuunnitelma. Työskentelysuunnitelman toteutumista tarkasteltiin seurantapalavereissa, joita järjestettiin asiakkaiden tarpeiden mukaan.  Seurantapalaverin jälkeen asiakkaille tehtiin teemahaastattelu.

Saaristoseikkailu

Saaristoseikkailu oli vapaa-ajan kehittämishanke, joka toteutettiin yhteistyössä Perheryhmäkoti Myötätuulen kanssa. Hankkeen toteutus koostui toiminnallisista osista. Toiminnallisia toteutustapoja olivat seikkailuleikit, kuten ympäristöön tutustuminen, suunnistus sekä luovat tehtävät muun muassa paitojen painaminen. Nämä käytetyt toteutustavat olivat ryhmätaitoja tukevia. 

Tiedonhankintamenetelmänä oli lomakehaastattelu lapsille, joka oli kirjoitettu helposti ymmärrettävällä kielellä ja sisälsi lyhyitä kysymyksiä. Työntekijät antoivat palautetta toiminnasta kyselylomakkeella. Työntekijöille kerrottiin kyselyn tarkoituksesta ja he vastasivat kyselyyn itsenäisesti. Kyselylomake koostui avoimista kysymyksistä, jolloin työntekijöiden vastausmahdollisuutta ei oltu rajoitettu.

Lähde:
Kaikko, K. 2004. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden perhekuntoutushanke Moppi. Nuorten ystävät Ry. 

Lehtinen, J. & Säilä, S. 2004. Saaristoseikkailu- vapaa-ajan kehittämishanke perheryhmäkodissa. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Nieminen-Kurki, T. 2006. Perheet Vahvemmiksi-hanke. Hämeenlinna: Offsetkolmio.

Hankkeiden arviointi

Hankkeita voi arvioida useilla eritavoilla. Tekstissä esittelemme, kuinka kolmea eri hanketta on arvioitu.

Moppi

Moppi hankkeessa toiminnan vaikuttavuutta tarkasteltiin suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Palvelut hankkeen aikana muotoutuivat monipuolisiksi, ryhdyttiin tavoitteita arvioimaan myös palvelujen todelliseen käyttöön. Arvioinnin taustamateriaalina käytettiin asiakkaiden ja työntekijöiden haastatteluja, hankesuunnitelmaa, kuukausiraportteja, toimintakertomuksia ym. Mopin perhekuntoutuspalveluita on ostettu tilanteissa, joissa huostaanotto on ollut vaihtoehtona. Kuntoutuksen hyöty näkyi huolen vyöhykkeessä, jonka perusteella Mopin perheet olivat paremmassa tilanteessa kuntoutuksen jälkeen kuin ennen sinne tuloa.

Perheet vahvemmiksi

Perheet vahvemmiksi hanketta arvioivat tukiryhmä, ohjausryhmä sekä hanketyöntekijät. Arviointi tapahtui keskustelemalla hankkeen tilanteesta ja edistymisestä. Hankkeen alussa arvioinninmenetelmänä käytettiin työntekijäkyselyä. Hanketta arvioi myös ulkopuolinentaho, Sosiaalikehitys Oy. Asiakkailta palautetta kerättiin tapaamisten yhteydessä palautelomakkeella. Verkostoneuvonpidossa palautetta saatiin palautelomakkeella, joka koski mm. tilaisuuden hyödyllisyyttä, asioiden selkiintymistä ja vertailua aiempiin palavereihin. Seurantapalaverissa asiakaspalautetta kerättiin palautelomakkeella, joka oli suunniteltu perheet vahvemmiksi hankkeen yhteydessä. Hankkeen loppuvaiheessa jokaiselle asiakkaalle pidettiin teemahaastattelu, josta haastattelija teki mahdollisimman tarkat muistiinpanot.

Saaristoseikkailu

Saaristoseikkailu hanketta arvioitiin kyselyillä ja haastatteluilla. Perheryhmäkoti Myötätuulen työntekijät vastasivat kyselyyn ja lapsia haastateltiin. Työntekijöiden vastaukset olivat samansuuntaisia, mutta eroavaisuuksia oli havaittavissa. Kysymysten tulokset oli jaettu vastausteemoihin, sen mukaan kuinka ne esiintyivät vastauksissa. Vastaukset käsittelivät mm. liikuntaharrastuksen tukemista sekä lasten fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Lasten haastatteluista keskeisenä asiana ilmeni, että he ovat tyytyväisiä Perheryhmäkoti Myötätuulen vapaa-ajan toimintaan. Kyselyllä ja haastattelulla pyrittiin saamaan palautetta hankeen toteutumisesta sekä kokemuksista.

Hankkeen tulokset olivat verrattavissa muihin samantyyppisiin hankkeisiin. Hankkeen lopuksi hankkeen toimijat tekivät itsearvioinnin hankeprosessista. He arvioivat aiheen valintaa, suunnittelua, aikataulutusta sekä toteutusta. Itsearvioinnissa he pohtivat vastasiko hanke kokonaistavoitetta. 

Lähde:
Kaikko, K. 2004. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden perhekuntoutushanke Moppi. Nuorten ystävät Ry. 

Lehtinen, J. & Säilä, S. 2004. Saaristoseikkailu- vapaa-ajan kehittämishanke perheryhmäkodissa. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Nieminen-Kurki, T. 2006. Perheet Vahvemmiksi-hanke. Hämeenlinna: Offsetkolmio.